Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 12.09.2022/Pykälä 47

249/P01.00/2009

Khall 16.05.2022 § 115

Kunnanvaltuuston voimassa olevassa päätöksessä 27.4.2015 on mää­ri­tel­ty tuulivoiman minimietäisyys asutuksesta. Päätöksen mukaan etäisyyden tu­lee olla vähintään kymmenkertainen voimalan siiven kärjestä mitattuun ko­ko­nais­kor­keu­teen nähden. Etäisyysvaatimuksesta voidaan poiketa, jos mi­ni­mi­etäi­syyt­tä lähempänä olevat vakituisen asunnon tai vapaa-ajan asun­non omistajat antavat suostumuksensa minimietäisyydestä poik­kea­mi­seen. Etäisyysvaatimusta ei sovelleta tuulivoimaloihin, joiden na­pa­kor­keus on enintään 80 metriä ja enimmäisteho enintään yksi megawatti.

Kunnan päätöksenteossa otettiin viimeksi kantaa tuulivoimarakentamisen lin­jauk­siin Keskustan valtuustoryhmän 14.9.2020 jättämän, uusiutuvaa ener­giaa koskeneen valtuustoaloitteen käsittelyissä. Kunnanhallitus mer­kit­si aluearkkitehdin valmisteleman selvityksen tiedokseen 20.11.2020, to­de­ten aloitteen tuulivoiman osalta loppuun käsitellyksi. Aloite annettiin tie­dok­si myös kunnanvaltuustolle, jossa se oli 8.3.2021. Tuolloin ei asiaa kä­si­tel­täes­sä pidetty tarpeellisena muuttaa kunnanvaltuustossa 27.4.2015 pää­tet­ty­jä tuulivoimarakentamisen periaatteita.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen "vaihtoehtoinen esi­tys uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton kaavailuille, mikäli sel­lai­siin päätetään lähteä" Pöytyän kunnanvaltuuston kokouksessa 8.3.2021. Aloit­tees­sa esitetään, että tuulivoimapuistojen sijaan tuotannossa tulisi pi­täy­tyä muissa uusiutuvan energian muodoissa.

Vuonna 2014 vahvistetussa Varsinais-Suomen liiton laatimassa tuu­li­voi­ma­vai­he­maa­kun­ta­kaa­vas­sa on Pöytyälle merkitty kolme tuulivoimaloiden aluet­ta (Santinkulma, Ortenoja, Maanpäänkulma). Maakuntakaavan oh­jeis­tuk­sen mukaan näillä alueilla mahdollistetaan tuulivoimaloiden ra­ken­ta­mi­nen lukumäärän mukaan suunnittelutarveratkaisulla (1-6) tai osa­yleis­kaa­val­la (7-10), minkä lisäksi suuremmissa hankkeissa edellytetään li­säk­si YVA-menettelyä. Tuulivoimaloille soveltuvia pienempiä alueita voi näi­den lisäksi olla kunnassa muuallakin.

Tuulivoimatuotannolla on lukuisia erityyppisiä vaikutuksia, joita pai­not­ta­mal­la ohjataan tuulivoimaloiden sijoittumista ja rakentamismahdollisuuksia. Kun­nas­sa päätökset ovat perustuneet kokonaisharkintaan, jonka pohjalta on määritelty tarpeelliset raja-arvot ja asetettu ehdot tuulivoiman ra­ken­ta­mi­sel­le. Tuulivoimapuistojen voimaloiden käyttöiäksi arvioidaan noin 25-30 vuot­ta, joten toteutetusta hankkeesta tulee varsin pysyvä ratkaisu.

Tuulivoimalan kokonaiskorkeudesta laskettava suojaetäisyys asutukseen on käytännössä sulkenut tuulivoimapuistojen rakentamismahdollisuuden Pöy­ty­äl­lä. Yksittäisiä voimaloita voitaneen silti rakentaa, mutta ta­lou­del­li­ses­ti sitä ei pidetä kannattavana toimintana. Minimietäisyydestä poik­kea­mi­seen annettava asunnon omistajan suostumus jättää mahdollisuuden edis­tää tuulivoimahankkeiden käynnistämistä neuvottelemalla. Poik­kea­mi­sel­la turvataan alueen maanomistajan etuja, mutta asunnon osalta so­vel­let­ta­vik­si tulevat hankkeen edetessä muutkin edellytykset, kuten ul­ko­me­lul­le asetetut ohjearvot.

Vaikutukset tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevalle asutukselle vaih­te­le­vat suuresti, riippuen muun muassa maaston peitteisyydestä ja muo­dos­ta sekä tuulivoimalan koosta ja tehosta. Ympäristöön kantautuvalle me­lul­le on asetettu lainsäädännöllä (asetus 1107/2015) raja-arvot, mutta me­lun fysiologiset vaikutukset ovat myös yksilöllisiä. Paikalla koettuna me­lun määrä ja laatu ei ole vakio, vaan muuntuu jatkuvasti esimerkiksi la­po­jen pyörimisnopeuden ja tuulen suunnan mukaan. Vaikutusta asuntojen ra­hal­li­seen arvoon on vaikea yleispätevästi arvioida, mutta on mahdollista, et­tä tuulivoimalan läheisyys heikentää myyntitilanteessa kiinnostavuutta asuin­paik­ka­na.

Tuulivoimapuistojen rakentamista laajemmalti tarkasteltuna tuulivoimaa kos­ke­vat kuntien periaatepäätökset ovat koskeneet pääasiassa voi­ma­loi­den vähimmäisetäisyyttä asutuksesta/loma-asutuksesta. Käytettävissä ol­lei­den tietojen perusteella lyhin määrittely on 1,2 kilometriä (Sastamala, pää­tös 2022) ja pisin 4 kilometriä (Evijärvi, päätös 2016). Kuntakohtaisia eh­to­ja on voitu asettaa myös voimaloiden korkeudelle ja niiden ai­heut­ta­mal­le melulle. Mikäli päätöksen taustalla on nähtävissä ns. va­ro­vai­suus­pe­ri­aa­te haittavaikutusten suhteen, tulevat ehdot niin tiukoiksi, että kiin­nos­tus­ta ja mahdollisuutta teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden ra­ken­ta­mi­seen ei juuri ole. Toisaalta määriteltäessä periaatepäätöksessä ehdot väl­jik­si, menettää kunta määräysvaltaansa rakentamisen ohjauksessa, jolloin mah­dol­li­nen kritiikki hankkeita kohtaan jää enemmän kan­sa­lais­vai­kut­ta­mi­sen varaan. Mahdollista on myös, että kunta päätöksellään estää tuu­li­voi­maa koskevien kaavoitushankkeiden käynnistämisen määräajaksi (Ranua 2022).

Kunnista useimmat eivät ole tehneet omia tuulivoimaa koskevia pe­ri­aa­te­pää­tök­siä. Tällöin jokaisen vireille tulevan hankkeen kohdalla tulee erik­seen pohdittavaksi sen aiheuttamat vaikutukset asukkaille ja ympäristölle. Me­net­te­ly­ta­pa mahdollistaa periaatepäätöstä tarkemman ja yk­si­löl­li­sem­män käsittelyn, jolloin kunnassa saatetaan kaavoituksen tai lupaprosessin ai­ka­na keskeyttää asukkaiden kannalta kohtuuttoman haitalliseksi kat­sot­ta­va hanke. Aktiivisen kansalaisvaikuttamisen merkitys voi muodostua suu­rek­si.

Tuulivoiman lisäksi päästöttömiin energiantuotantomuotoihin luetaan muun muas­sa aurinkovoima, jonka hyödyntämiseen käytetyn tekniikan ke­hit­tyes­sä siitä on muodostunut varteenotettava vaihtoehto. Karkeana arviona au­rin­ko­voi­ma­lan laskennallisena tehona voidaan pitää 1 MW hehtaarilta. Maa­kun­nal­lis­ta ohjeistusta ei ole, mutta teollisen kokoluokan voimaloille on yh­teis­tä, että ne halutaan sijoittaa suurjännitelinjojen läheisyyteen. Laajat kent­tä­mäi­set aurinkovoimalat soveltuvat hyvin tasaisille ja valoisille pai­koil­le, joita ovat esimerkiksi entiset turvetuotantoalueet. Korkeisiin tuu­li­voi­ma­loi­hin verrattuna matalista paneeleista koostuvien aurinkovoimaloiden mai­se­ma­vai­ku­tuk­set ovat paikallisempia, jolloin niiden soveltuvuuden Pöytyän kal­tai­seen laajalti harvaan asutettuun kuntaan voi olettaa olevan hel­pom­min hyväksyttävissä.

Valtioneuvosto päätti 18.11.2021 valtakunnallisesti arvokkaiden mai­se­ma-aluei­den inventoinnin korvaamisesta uudella inventoinnilla, jossa Au­ra­jo­ki­laak­son viljelymaisema on edelleen mukana yhtenä arvoalueena. Mah­dol­li­set tuulivoimapuistot tulisivat muuttamaan perinteistä maisemakuvaa jo­ki­laak­son peltoaukeillakin, vaikka tuulivoimalat eivät sijoitu arvokkaaksi mää­ri­tel­lyl­le alueelle. Suojeltavien maisema- ja kulttuuriarvojen vuoksi au­rin­ko­voi­ma­loi­den sijoittamista ei tule sallia Aurajokilaakson vil­je­ly­mai­se­maan, joka on määritelty inventoinnissa ja esitetty myös maa­kun­ta­kaa­vas­sa.

Pöytyän kunnan strategian (tulevaisuuden kotipesä 2025) mukaan ta­voit­tee­na on tarjota turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Päätöksenteossa ja toi­min­nas­sa tulee ottaa huomioon kestävä kehitys sekä taloudellinen kes­tä­vyys. Uusiutuvan energian käyttöä pyritään energia- ja ilmastostrategian se­kä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lisäämään nykyisestä. Ta­voit­tee­na on, että uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on vä­hin­tään 51 prosenttia vuonna 2030.

Tuuli- ja aurinkovoima on uusiutuvaa energiaa ja lähes päästötöntä. Li­säk­si tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen kasvattaa kotimaassa tuotetun ener­gian osuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta. Suomen hallitus on huh­ti­kuun alun kehysriihessään nostanut esiin tarpeen nopeaan irtautumiseen fos­sii­li­ses­ta energiasta. Panostukset vihreään siirtymään ja puhtaisiin ko­ti­mai­siin energiamuotoihin vahvistavat Suomen omavaraisuutta ja huol­tovarmuutta.

Vuoden 2021 aikana Suomeen rakennettiin 141 uutta tuulivoimalaa. Kaik­ki­aan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden ko­ko­nais­ka­pa­si­teet­ti on 3 257 MW. Tällä hetkellä Suomessa ei ole vielä tuo­tan­to­käy­tös­sä teollisen mittaluokan aurinkovoimaloita, jotka ovat kytkettyjä säh­kön jakeluverkkoon tai kantaverkkoon ja jotka pääsääntöisesti asen­ne­taan maa-alueille. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tällaisia ollaan kui­ten­kin suunnittelemassa ja mahdollisesti rakentamassa Suomeen lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa. Auringon säteilymäärän ja sähkön käytön kannalta po­ten­ti­aa­li­sim­mat alueet aurinkovoimaloille löytyvät Etelä-Suomen alueelta.

Valmistelijat: aluearkkitehti, kunnanjohtaja

Päätösehdotus:

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että

1. kunnanvaltuustossa 27.4.2015 päätetyt tuulivoiman rakentamista kos­ke­vat periaatteet kumotaan,
2. kaikkien teollisen mittaluokan tuulivoimaloiden rakentamisen edel­ly­tyk­set tulee selvittää kaavoittamalla ja
3. Aurajokilaakson viljelymaisemaan ei saa sijoittaa tuulivoimaloita tai au­rin­ko­voi­ma­loi­ta, mutta rakennuksiin kiinnitettävät aurinkokeräimet sal­li­taan rakennusjärjestyksessä mainitulla tavalla maisemalliset ar­vot huomioiden.

Kunnanjohtajan muutettu päätösehdotus:

Käsittely:

Farid Harala ehdotti, että pohjaesityksen kohta 1. muutetaan seuraavasti: "kun­nan­val­tuus­tos­sa 27.5.2015 päätetyt tuulivoiman rakentamista kos­ke­vat periaatteet pysytetään."

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi Farid Haralan muu­tos­esi­tyk­sen, joka raukesi kannattamattomana.

Päätös:

Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen hyväksyneen kunnanjohtajan muu­te­tun päätösehdotuksen.

Farid Harala ilmoitti jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Perustelut ovat liitteenä.

Kvalt 30.05.2022 § 35 

Käsittely:

Marika Loponen esitti, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentamisen pe­ri­aat­teet Pöytyän kunnassa palautetaan uudelleen valmisteluun. Sinikka Hut­ko kannatti Loposen ehdotusta.

Koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta valmisteltavaksi, pu­heen­joh­ta­ja pyysi rajaamaan puheenvuorot koskemaan tätä ehdotusta.

Tämän asian kohdalla esityslista oli virheellinen. Kunnanjohtajan muutettu pää­tös­eh­do­tus, jonka kunnanhallitus hyväksyi ja esitti valtuustolle, oli jää­nyt esityslistalta pois.

Päätös:

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä ei voida jatkaa, koska kun­nan­hal­li­tuk­sen päätösehdotusta ei ole esityslistalla.

Khall 05.09.2022 § 197 

Khall 16.05.2022:

Kunnanjohtajan muutettu päätösehdotus:

Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että

1. kunnanvaltuustossa 27.4.2015 päätetyt tuulivoiman rakentamista kos­ke­vat periaatteet kumotaan

2. kaikkien teollisen mittaluokan tuulivoimaloiden rakentamisen edellytykset tulee selvittää kaavoittamalla ja

3. Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle vil­je­ly­mai­se­ma-alu­eelle ei saa sijoittaa tuulivoimaloita tai teollisia aurinkovoimaloita, mutta kiin­teis­tö­koh­tai­set aurinkovoimalat sallitaan rakennusjärjestyksessä mai­ni­tul­la ta­val­la maisemalliset arvot huomioiden.

Käsittely:

Farid Harala ehdotti, että pohjaesityksen kohta 1. muutetaan seuraavasti: "kun­nan­val­tuus­tos­sa 27.5.2015 päätetyt tuulivoiman rakentamista kos­ke­vat periaatteet pysytetään."

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi Farid Haralan muu­tos­esi­tyk­sen, joka raukesi kannattamattomana.

Päätös:

Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen hyväksyneen kunnanjohtajan muu­te­tun päätösehdotuksen.

Farid Harala ilmoitti jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Perustelut ovat liitteenä.

Khall 05.09.2022:

Koska kunnanvaltuuston 30.5.2022 esityslistalta puuttui kunnanhallituksen hyväksymä kunnanjohtajan muutettu päätösehdotus, asia esitetään uudelleen kunnanvaltuustolle.

Valmistelija Hallintojohtaja

Päätösehdotus Kunnanhallitus esittää uudelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kunnanhallituksen 16.5.2022  §:ssä 115 tekemän esityksen.

Käsittely:

Farid Harala ehdotti päätösehdotukseen muutosta siten, että kunnanvaltuustossa 27.4.2015 pääteytyt tuulivoiman rakentamista koskevat periaatteet pysytetään.

Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi Farid Haralan muutosehdotuksen, joka raukesi kannattamattomana.

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.                                              Farid Harala ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.

Kvalt 12.09.2022 § 47  

1/00.02.00/2022     

Käsittely Farid Harala esitti Juha Pihtilän kannattamana Perussuomalaisten valtuustoryhmän ryhmäesityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, kuntalaiskyselyn järjestämiseksi ja käsittelyn jatkamiseksi kuntalaisten mielipiteen kuulemisen jälkeen.

 Puheenjohtaja totesi, että on tehty ryhmäesitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja esitti nimenhuutoäänestystä toimitettavaksi siten, että JAA = asian käsittelyä jatketaan ja EI = asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Perussuomalaisten valtuustoryhmän esitys asian palauttamisesta valmisteltavaksi sai 6 ääntä ja esitys asian käsittelyn jatkamisesta 29 ääntä.

 Äänestysluettelo on liitteenä.

 Äänestystuloksen julistamisen jälkeen puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan.

Päätös Kunnanvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen.

Pöytäkirjamerkintä Sanna Pitkänen poistui esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ja hänen sijaansa tuli varavaltuutettu Miia Lehtonen.

 Farid Harala ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen pöytäkirjaan.